Ota ensimmäinen askel yhteyden löytämiseksi
- Ja ota yhteyttä.
Tutustumiskäynnillä saat kertoa tilanteestasi ja toiveistasi omassa rytmissäsi.
Yhdessä pohdimme, mikä työskentelymuoto voisi olla sinulle sopivin – olipa kyse psykofyysisestä fysioterapiasta, lyhytterapiasta tai traumapsykoterapiasta.
Tutustumiskäynnillä sinulla on mahdollisuus:
Saada selkeyttä tilanteeseesi ja pohtia terapian oikea-aikaisuutta
Löytää turvallinen tila, jossa tutkia kokemuksiasi
Kokea, miltä työskentely kanssani tuntuu
Miten toimia?
1. Jätä yhteystietosi tämän sivun alareunasta tai sähköpostin kautta.
Rohkaisen sinua jo ensikontaktin yhteydessä kertomaan hieman tilanteestasi ja toiveistasi terapialle.
2. Olen sinuun henkilökohtaisesti yhteydessä terapian mahdollisuuksista ja tutustumiskäynnin aikaehdotuksista mahdollisimman pian.
Huomioi, että ehdotetut terapia-ajat sijoittuvat pääasiassa arkeen klo 8.30 - 16.15 välille.
3. Tule tutustumiskäynnille - ilman suorituspaineita.
Jos epäröit yhteydenottoa tai sinulla on kysyttävää, voit myös lähettää minulle viestin tai sopia soittoajan.
Keskustellaan ja löydetään yhdessä oikea tapa ja ajankohta aloittaa työskentely.
Usein kysyttyä terapiaan hakeutumisesta
Mistä tiedän, tarvitsenko terapiaa?
Jos mietit terapiaa, se voi jo olla merkki siitä, että sille voisi olla oikea aika. Voit hakeutua terapiaan esimerkiksi, jos tunnet olosi kuormittuneeksi arjessasi, kaipaat tukea itsesi ymmärtämiseen, ihmissuhteisiin tai vanhemmuuteen tai tunnistat menneisyyden tapahtumia, jotka vaikuttavat nykyhetkeen negatiivisesti.
Sinun ei tarvitse tietää tarkalleen, mitä haet terapialta – riittää, että tunnet tarvetta muutokselle tai tuelle. Terapeuttina autan sinua asiassa eteenpäin.
Onko terapia rankkaa?
Terapia voi joskus tuntua raskaalta, mutta sen ei kuulu olla jatkuvasti uuvuttavaa tai viedä liikaa voimia.
Terapia ei ole vain vaikeiden asioiden käsittelyä: sinne mahtuu itkua ja naurua ja kaikkea siltä väliltä.
Terapian tarkoitus ei ole rypeä vaikeissa oloissa, vaan lisätä omia mahdollisuuksiasi vaikuttaa arkeesi ja kuormitukseesi ja lisätä voimavarojasi.
Tarvitsenko terapiaa varten diagnoosin tai lähetteen?
Et. Voit hakeutua terapiaan ilman diagnoosia tai lääkärin lähetettä ottamalla yhteyttä suoraan terapeuttiin.
Joissain taloudellisissa tukimuodoissa, kuten Kelan kuntoutuspsykoterapiassa ja vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa vaaditaan lääkärin lausunto.
Lääkärikäynti /julkisen puolen arvio voi olla tarpeen myös silloin, jos jokin lääkitys voisi tukea jaksamistasi ja myös terapian vaikuttavuutta.
Maksetaanko terapia aina itse?
Ei. Nopeimmin terapian usein saa alkuun ja tutustumiskäynnin varattua omakustanteisesti.
Maksuihin voit kuitenkin hakea tukea esimerkiksi Kelan tukemien terapiamuotojen avulla tai vakuutusyhtiöltä.
Joissakin tapauksissa myös työterveyshuolto tai julkinen terveydenhuolto voi tarjota maksutukea (esim. Ekhva:lla omaishoidon palvelusetelien kautta tai Kymenhva:lla miepän, aikuispsykiatrian tai nuorisopsykiatrian maksusitoumuksella).
Voinko tulla traumapsykoterapiaan, jos minulla ei ole tiedossa olevaa traumaa?
Kyllä. Trauma ei useinkaan synny yksittäisistä, selvästi tunnistettavista tapahtumista, kuten onnettomuudesta tai väkivaltatilanteesta.
Kehityksellinen trauma ja eri asteiset kiintymyssuhdevauriot syntyvät, kun ihmissuhteissa ei ole ollut riittävää turvaa, vakautta tai emotionaalista tukea (esim. tunnekylmä ilmapiiri, toistuva vaille jääminen, tarve sopeutua ympäristöön oman hyvinvoinnin kustannuksella).
Traumapsykoterapia voi auttaa sinua tunnistamaan sisäisiä toimintamallejasi ja hermostosi reaktioita sekä löytämään keinoja joilla voit voida paremmin myös mm. kiintymyssuhdehaasteiden sekä erilaisten turvattomuudesta kumpuavien selviytymiskeinojen (epävakaus, syömishäiriö, pakko-oireet) kanssa.
Entä jos en tiedä jaksanko sitoutua terapiaan?
On täysin ymmärrettävää, jos ajatus pitkästä terapiasta tuntuu isolta askeleelta. Voit tulla ensin yksittäiselle tapaamiselle kokeilemaan, miltä terapeuttinen työskentely tuntuu ja yhteistyö.
Ota ensimmäinen askel yhteyden löytämiseksi
- Ja ota yhteyttä.
Oletko kiinnostut terapeuttisesta työskentelystä?
Jätä viesti ja olen sinuun mahdollisimman pian yhteydessä vapaista asiakaspaikoistani sekä psykofyysisten menetelmien ja traumaosaamisen tuomista mahdollisuuksista.
HUOM. Paikkoja pidempään ja lyhyempään työskentelyyn on vapaana elokuusta 2025 lähtien!
terapiapalvelu.poutavuori@gmail.com
puh. 040 3252 493 (parhaiten tavoitat minut sähköpostilla, tekstiviestillä tai sopimalla soitto-ajan etukäteen)
Usein kysyttyä terapia-menetelmistä
Sopivatkohan psykofyysiset menetelmät minulle?
Keholliset menetelmät voivat tukea sekä mielen että kehon hyvinvointia ja omissa nahkoissa olemisen lisäksi myös ihmissuhteita.
Ne sopivat erityisesti silloin, kun ajattelun näkökulmien laajentaminen ei tunnu riittävältä (ja on jo mahdollisesti sinulle melko tuttua) tai haluat syventää ymmärrystäsi omista tunteisiin tai hermostoon liittyvistä reaktioistasi.
Psykofyysinen toteutus suunnitellaan aina yksilöllisesti ja se voidaan mm. keskustelun lomassa tai erillisin harjoittein.
Mitä EMDR-terapiassa tehdään?
EMDR (Eye Movement Desensitization and Reprocessing) on menetelmä, joka auttaa aivoja käsittelemään vaikeita kokemuksia sekä muuttaa kehollista kokemusta niistä.
EMDR-terapiasta voi hyötyä, vaikkei itsellä olisikaan tiedossa olevaa traumatapahtumaa.
EMDR on tutkitusti vaikuttavaa ja sitä suositellaan mm. useissa Käypä Hoito-suosituksissa.
EMDR noudattaa tiettyä rakennetta ja siinä käytetään silmänliikkeitä tai muita rytmisiä ärsykkeitä tukemaan muistojen käsittelyä rajatusti ja hallitusti.
EMDR-terapiaa voidaan käyttää myös levollisen olon löytämiseen tai myönteisten voimavarojen luomiseen tai vahvistamiseen.
Käytetäänkö kehomenetelmiä vain silloin, jos minulla on helppo olla omassa kehossani?
Ei. Kehomenetelmät voivat auttaa erityisen paljon juuri silloin, kun suhde kehoon on etäinen tai vaikea (esim. tuntuu että tunnet kehossasi jatkuvasti liikaa tai tuntuu ettet saa lainkaan yhteyttä tunteisiisi tai kehoosi).
Kehollisten menetelmien osalta on tärkeää, että terapeuttina ehdotan niitä mukauttaen menetelmiä sinun tilanteeseesi ja voimavaroihisi sopivaksi.
Kehollisista kokeiluista saa usein väistämättä kokonaisvaltaisempaa informaatiota kuin ilman niitä. Niissä ei tarvitse “onnistua” tai ottaa suorituspaineita niiden toteuttamisesta.
Voiko psykoterapiassa tutkia dissosiaatiota?
Kyllä. Dissosiaatio on mielen tapa suojautua silloin, kun jokin kokemus on ylivoimainen käsiteltäväksi tietyllä elämän hetkellä. Se ilmenee eri tavoin, ja sen tunnistaminen voi olla tärkeä osa terapiaa.
Traumapsykoterapeutit ovat koulutettuja tunnistamaan ja kartoittamaan dissosiaatiota ja sen eri asteita lievästä dissosiaatiosta voimakkaampiin muistikatkoksiin ja vierauden tunteeseen sekä persoonan rakenteelliseen dissosiaatioon.
Dissosiaation hoitaminen vaatii tietynlaista osaamista ja lähestymistapaa terapiassa; se ei hoidu “itsestään” tai muun terapian sivutuotteena.
Pitääkö traumamuistoista puhua terapiassa yksityiskohtaisesti?
Ei. Traumapsykoterapiassa työskentely perustuu vaiheittaiseen malliin, jossa ensimmäinen ja tärkein vaihe on vakautuminen. Ennen kuin vaikeita muistoja lähestytään, opetellaan keinoja, joilla voit tuntea olosi turvallisemmaksi ja säädellä tunteitasi paremmin.
Vakauttamisen ja turvallisuuden luomisen jälkeen voidaan arvioida traumamuistojen käsittelyn mahdollisuuksia ja tarvetta esimerkiksi EMDR:n tai sensomotorisen psykoterapian menetelmin.
Traumatisoitumista voidaan usein lievittää merkittävästi myös sen nykyhetken vaikutuksia tutkimalla ja hoitamalla.
Pitääkö minun muistella/ muistaa kaikki minulle tapahtuneet ikävät asiat?
Ei. Terapian vaikuttavuus ei perustu täydelliseen muistamiseen, vaan nykyhetkessä ilmenevien vaikutusten, kuten tunteiden ja itsessä ja omissa ihmissuhteissa tapahtuvien reaktioiden ymmärtämiseen ja muuttamiseen.
Voimme työskennellä trauman vaikutusten kanssa ja helpottaa niitä ilman, että kaikkia muistoja tarvitsee kaivaa esiin.
Usein terapian edetessä voi muistaa menneestään enemmän kuin aiemmin. Vaiheittaisesti edettäessä ja terapian myötä menneisiin kokemuksiin ja itseen voi kuitenkin olla helpompi suhtautua hyväksyvästi ja myötätuntoisesti.
Tilaa uutiskirjeeni:
Kehoviesti
Tuon sinulle psykofyysisen fysioterapian ja traumapsykoterapian näkökulmasta tietoa ja oivalluksia siitä, miten voit tukea sekä kehoasi että mieltäsi.
Mukana tulee olemaan käytännön harjoituksia, käytäntöön vietyjä pohdintoja ja päivityksiä tulevista koulutuksista sekä mahdollisuuksista hakeutua terapiaan.
Uutiskirjeeni ei täytä sähköpostiasi turhalla sälällä – se ilmestyy harvakseltaan, mutta aina silloin, kun on oikeasti jotain jaettavaa.
Liity mukaan ja pääset sukeltamaan itsetuntemusta ja kehollisuuden merkitystä syventäviin sisältöihin.