Keho on aina puolellamme – mutta kuulemmeko sen äänen?
Moni meistä on oppinut ohittamaan kehonsa viestit. Pään sisäinen ääni sanoo: "Jatka vielä vähän", vaikka keho huutaa lepoa. Tämä yhteyden katkeaminen ei ole sattumaa – se on usein seurausta elämänkokemuksista, joissa kehon viestejä ei ole ollut mahdollisuuttakaan kuulla tai ne on opittu sivuuttamaan.
Psykofyysisessä fysioterapiassa ja psykofyysisessä lyhytterapiassa sekä traumapsykoterapiassa keholla on keskeinen rooli toipumusprosessissa. Kehon ja mielen välinen yhteys on tärkeä osa hyvinvointiamme arjessa ja ihmissuhteissa. Kun opimme kuuntelemaan kehoa, voimme oppia säätelemään hermostollista vireystilaamme ja reagoimaan tunteisiimme yhteyttä tukevasti.
Kuulen usein, miltä tuntuu kun kehon viestien kuuleminen tuntuu turvalliselta ensimmäisiä kertoja:
"En ollut tajunnut, että kehoni oli jatkuvasti jännittynyt ja varuillaan. Kun opin tunnistamaan sitä triggeröivät asiat ja vahvistamaan läsnäoloa ja myönteisten tunteiden kokemista, alkoi tulla myös pieniä asteittaisia eroja levollisemman ja rennomman olemisen suuntaan."
Kehon kuuntelu voi alkaa pienistä havainnoista:
Milloin lihaksesi jännittyvät ja mistä kohdin kehoa jännitys tyypillisesti lähtee kasvamaan?
Kuinka tietoinen olet liikkeen aikana siitä, missä liike tuntuu ja millaiselta?
Missä tilanteissa pidätät hengitystäsi - entäs koska sinun on mahdollista huokaista oikein syvään?
Kehoyhteyden vahvistaminen on tärkeä osa psykofyysistä terapiatyötä. Se ei lähtökohtaisesti vaadi erityistaitoja, vaan uteliaisuutta ja halua tulla tietoisemmaksi itsestään.